Ranuan jääratapäivät 15.-18.1.2026
Kuka oli takana ja kuka oli edessä! ? ! ? (jääradalla)
Taas talvi näytti meille voimansa, joulukuun aikana sekä loppuvuoden 2025 ja tammikuun
2026 alussa oli lähes koko suomessa pakkasjaksoja jotka jäädyttivät lähes kaiken myös
järven jäät. Pohjois-suomessa kirjattiin pakkasennätyksiä -40 astetta, molemmin puolin.
Sinisorsa-miehet ainakin, täällä etelässä, mietti miten käy tuleva, jäärata-tapahtuman
olemaan, onko Ranualla kovatkin pakkaset, jotka ”kurittavat” meidän ”Kasirelluja”! ! !
Turhaa huolehdimme, kova pakkasjakso näytti laantumisen merkkejä jo alkavalla viikolla,
jolloin oli lähdön hetki kohti pohjoista ja Ranualle päin. Torstaina 15.1 ainakin täällä
etelässä oli mitä sopivampi keli lähteä kohti Pohjoista. Osa Sinisorsa-miehistä tuli paikalle
perjantaina.
Perjantai 16.1.
Aamulla ajomiehet oli ansaitulla lepotauolla majapaikassaan, kun Kivijärven Isäntä oli
ottanut aamulla videota, että missähän ne ajomiehet oikein on? (naamakirjassa).
Kalustohan oli siistissä järjestyksessä, Markun tallin sivustalla. Ajomiesten saavuttua, oli
tietenkin ne perinteiset, ”aamutoimet” apuvirtaa, tulppajumppaa, puhallinlämmitystä, jopa
vetämistä aurauskalustolla, narunjatkona. Näin saatiin lähes kaikki Kasirellut käyntiin.
Ongelmia käynnistyksessä oli ainakin allekirjoittaneella (akku tyhjä) sekä Kalliokosken
Vesan autossa, ei meinannut ihan vetämälläkään lähteä käyntiin, Vesa kertoi, että auto on
seissyt tallissa aika kauan, ilman käynnistystä. Auto kyllä saatiin loppulta käyntiin, mutta
auton säädöt eivät olleet oikein kunnossa, niin Vesa ajoi autonsa Markun talliin, Markun
kehoituksesta. Siellä, lämpöisessä tallissa, säätöjä korjaitiin, oiken porukalla. Perjantaina
oli mitä mahtavin keli ajella radalla, alle -10 astetta pakkasta, ehkä lähempänä -5 astetta ja
ilma oli selkeä. Kyllähän me kiersimmekin rataa, koko päivän aina oli joku auto radalla.
Mukana oli myös Vesan pojat Niko, Elias ja Aleksi heillä oli autona valkoinen KIA, joka
kiersikin ahkerasti rataa ympäri, aina vaihtaen kuljettajaa ja vauhti oli myös sen mukaista,
kaasujalka näytti olevan vain yhdessä asennossa, eli pohjassa. Taisi myös Vesakin päästä
välillä KIA:n rattiin sekä myös kokeilla oman Kasirellun toimintaa. Taisi viisi Kasirellua
olla yhtä-aikaa radalla ja sehän vain aiheutti sen ns. kilvanajon joka menasi karata käsistä,
mutta onneksi ei tapahtunut mitään paniikinomaisia jarrutuksia ta ohituksia, kaikki meni
kuin oppikirjasta, huomioimme toisemme radalla ja kivaahan tämä tietenkin on ja oli!
Osalla autoissa oli pieniä käyntiin liittyviä häiriöitä, vaikka ko. auto kyllä kulki hyvin mitä
nyt pientä pätkimistä, kaasupohjassa tai aina kun nosti kaasua, mistä lie johtunut. Ja kyllä
se pieni ”makkara tauko” pitää olla, että taas jaksaa ajaa. Markku oli tapansa mukaa
tänäkin vuonna järjestänyt nuotiopaikan varikkoalueelle joka oli kyllä hyvin käytössä,
kiitokset Markulle sekä kiitokset Sinisorsa Teamille makkaroista, jotka oli tietenkin
makoisia välipaloja ja piti nälän poissa.
Lauantai 17.1,
Perjantai illan ajamisen jälkipuintien jälkeen, aamu oli hieman sumuinen kuten ilma oli
koko lauantai päivän. Tuhdin aamupalan, jonka Tapio tietenkin varmoin ottein valmisti
(pekonimunakas) siihen voileivät ja tietenkin kahvit, näillä eväille takaisin Markun pihalle
ja radalle. Nyt autot käinnistyivät hyvin ,olihan niillä edellispäivänä ajeltu. Tänään ajettiin
radalla toiseen suuntaan eli taas oli uusi rata meillä ajettavassa kunnossa, Markku oli
tietenki herännyt jo kukonlaulua aikaisemmin ja aurannut pihan, kotitien ja tietenki radan
eli kaikki oli hyvässä kunnossa. Ilman lämpötila oli vain muutama aste pakkasen puolella
ja yön aikana oli satanut vaja 10 cm lunta eli ilma oli hieman kosteampana kuin
perjantaina. Rata oli kuitenki hyvässä kunnossa eli kaikki joiden auto toimi, niin radalle
vain ajamaan. Rata oli ehkä joidenkin mielestä haastavampi ajaa näin päin kun perjantaina.
Ainakin allekirjoittaneelle näin päin ajaminen oli haastavaa ja ehkä siksi kun
lämmityslaitteen puhallin ei oiken toiminut ja säädötkin oli vielä ns. kesä asennossa mutta
näillä mentiin ja jälleen kerran mukavaa se kuitenkin oli. Radalla nähtiin myös muitakin
autoja, jotka oli paikallisia harrastajia. Radalla ei silti ollut ruuhkaa ja kaikki pääsi ajamaan
aivan riittävästi, paitsi Vesa, hänen autonsa toim vain hetken ja sitten tuli jokin
moottoriongelma, pahoittelut siitä Vesalle. Ammattimiehen ottein Vesa huomautti, että
tällaistahan tämä on joskus ja kaikki sen tulee kokemaan joka näillä tämän ikäisillä autoilla
ajelee. Kun ajelut oli ajeltu ja autot laitetu trailerin päälle oli vielä ns. palkintojen jako.
Rainer Nylundin kiertopalkinto, päätettiin jakaa nuorille Kalliokosken ”vauhtisankareille”
Nikolle, Eliakselle ja Aleksille. Hyvä, että nuoret ovat kiinnostuneita myös näistä
vanhemmista ajoneuvoista (Renault r8 Gordini) ja ovat päässeet myös ajamaan näillä
vanhoilla autoilla. No sitten se ”Runkipotta”! Heimo, joka on sitä pitänyt jo jokusen vuotta
itesllään oli tosi helpottuneen oloinen kun kyseisen palkinnon sai kun saikin Vesa! Kyllä se
tietenkin hieman kirpaisee, kun kaverilla on tuollainen epäonni, autonsa kanssa, vaikka
kuinka yritettiin yhdessä saada auto toimimaan, mutta aina ei voi edes voittaa. Tsemppiä
Vesalle, että auto saadaan taas jossakin vaiheessa kuntoon. Paikalla oli molempina päivinä
6 kpl Renault r8 gordinia ja kaikilla ajettiin ainakin kierros tai pari jääradalla. Joillakin
ajettiin huomattavasti enemmän ja loput Rellut olivat ehjiä, vielä ajon jälkeenkin.
Majoitus
Meillä oli majoitus kohteena n. 27 km päässä Kivijärvestä, Syötteellä päin hieno
omakotitalo kokonaan käytössämme. Se olikin hyvä ratkaisu tälle porukalle eli
yhteismajoitus sekä kaikki sen tuomat palvelut sauna, yhdessäolotilat ja makuutila
jokaiselle omansa. Kiitos tästä kuuluu Kätevän Jukalle, Jukka oli varannut ja maksanut jo
etukäteen majoitusvuorokausien vuokran. Vaikka peruutuksia tulikin, niin onneksi meitä
oli hyvä porukka, ettei Jukalle tullut yksinään suurta maksua majoituksesta. Puhuttiinkin,
että ensikerralla pitää olla sitovat ilmoitukset ja maksaa jo etukäteen ko. Vuokra, niin ei
tule sitten varaajalle mitään maksuongelmia / harmia. Majoitus oli ainakin tällä porukalla,
ketkä majottautui, tähän omakotitaloon niin se oli nappisuoritus. Näin olimme kokoajan
omalla porukalla samassa paikassa ja sillonhan sitä tarinaa ja legendaa riittää. Kuten
sanoin kaikki tämä mitä Ranualla tapahtui oli todellakin ”Aika Legendaarista”
Loppukirjoitus
Kaikille osallistujille iso kiitos mukavasta yhdessäolosta sekä tietenkin tästä
yhteishengestä ,joka meillä kaikilla on tätä lajia kohtaan. Tietenki iso kiitos Kivijärven
Markulle jääratapäivien järjestämisestä ,samoin Kätevän Jukalle iso kiitos, kun järjestit
majoituksen, majoitukseen olisi vielä muutama makuupaikka ollut, mutta hyvin kävi
näinkin. Kaiken tämän yhdessäolon tekemiseen tarvitaan ihmisiä, hyviä ystäviä ja tietenki
hyvää ja rentoa meininkiä. Lopuksi ISO KIITOS MEILLE KAIKILLE! Me yhdessä
teemme tämän mahdolliseksi.
Markku kertoi vielä sunnuntai aamulla, kun kysyin mitenkäs tänävuonna tuo rata tuohon
tuli. Markku vastasi,että tällä kertaa ei ollut yhtään vaikeuksia tehdä jäärataa, koska
vuodenlopussa (2025) oli kovia pakkasia ja lunta ei täällä satanut läheskään niin paljon
kuin muina vuosina. (joskus jopa säätkin on meidän puolella)!
Osallistujat:
Markku Kivijärvi
Tapio Piittari
Jukka Kätevä
Eero Aho
Vesa Kalliokoski
Niko Kalliokoski
Elias Kalliokoski
Aleksi Kalliokoski
Heimo Herrala
Pentti Nieminen
sekä
paikalliset jäärata/ralli harrastajat
.
Teksti: Pentti Nieminen
Kuvat: Tapio Piittari