Rata8 on pelastettu jälleen

Tämä yksilö on kokenut paljon muodonmuutoksia ja hylkäämisiä elinkaarensa aikana. Se on ehditty unohtaa monta kertaa, mutta niin se vain aina nousee pyörilleen. Rellu on nyt tämän jutun kirjoittaneen omistuksessa toistamiseen.

Auto on vuosimallia 1971, mallimerkinnältään Renault 8 Major R1132 ja alkuperäisväri on metallihopea. Auton ensimmäisistä omistajista ei ole tietoa, mutta Rellua lähti Tervajoen Rinta-Joupilta ostamaan Yli-Seppäsen miehet Kauhajoelta vuonna 1975. Isä ja kaksi veljestä, joiden omistukseen auto tulisi puoliksi. Nykyään R8Gordinin EX-600 omistavalla Matilla ei ollut vielä edes ajokorttia. Veljekset lähtivät koeajolle ja pääsivät muutaman sata metriä kantatielle, kun autosta loppui bensa. Matti oli tuumannut heti, että ”tämä paska saa sitte jäärä tähän”. Auto kuitenkin kiinnosti ja bensaa haettiin noin kilometrin päässä olevalta bensa-asemalta, tankkaus tuotti ongelmia, kun ei meinattu löytyy bensan täyttöaukkoa. Koeajo jatkui viimein ja Rellu oli tosi hyvä ajettava, mutta tehoiltaan tuntui olevan kuin nykyiset mopoautot.

Rellu kuitenkin lähti Yli-Seppästen mukana Kauhajoelle ja hinta jäi alle 4000 markan. Ensimmäisenä veljekset tuskastuivat tehottomaan moottoriin ja sitä alettiin rakentaa oman osaamisen ja Esko Luoman oppien mukaan. Moottori paloiksi, nokka-akseli hiontaan, täydellinen tasapainoitus ja tuplat vaakaimu-Weberit. Esko neuvoi kuinka rakennetaan oikeaoppinen ja oikeilla mitoilla oleva peltipakosarja. Matti teki työtä käskettyä, hitsaukset onnistuivat aivan huipusti ja Matti näyttämään pakosarjaa Eskolle. Tämä totesi, että ”PILALLA, PURETAAN!” Matti ei ollut huomioinut mitoituksessa 1 cm:n paksuista pakosarjan laippaa. Pakosarja oli näin ollen liian pitkä. Tämä osoittaa nykyään yleisesti tiedetyn totuuden: Rellu on tosi tarkka pakosarjan muodosta, paksuudesta ja ennen kaikkea pituudesta. Matti korjasi pakosarjan ja viimein se kelpasi. Moottorista tuli todella nopea.

Sitten alkoi kiinnostaa korin muotoilu. Kerolan veljekset (Risto ja Eero) Kalajoelta olivat todella taitavia Rellujen rakentajia ja menestyviä kilpailijoita. Heiltä ostettiin Relluun etuspoileri sekä levennetyt lokasuojat molempiin päihin autoa. Omat etulokasuojat kuitenkin säilytettiin ja lasikuituisista kiinnitettiin niihin vain lokasuojan levennetty kaariosa. Takaspoileri oli Matin omaa tuotantoa. Relluun vaihdettiin eteen Renault 8S:n tuplavaloilla oleva etumaskipelti ja takavalot muutettiin kolmeksi pyöreäksi per puoli. Takapeltiin kiinnitettiin merkintä SS. Pisarapeilit viimeistelivät hienon ulkomuodon. Rellu oli muokkausten jälkeen edelleen metallihopea.

Vuonna 1981 päätettiin maalata auto uudelleen ja siniseksi. Tarkoituksella kuitenkin väriksi valittiin vaaleampi sininen kuin aidossa R8Gordinissa oleva värikoodi 418. Myös kaksi Rellun pituussuunnassa olevaa alkuperäistä valkoista raidoitusta muutettiin kahdesta yhtä leveästä raidasta yhteen tosi leveään ja viereen ohuempi valkoinen raita.

Matti vaihtoi Rellun vuonna 1983 Saab 99:iin. Rellu oli autoliikkeen pihassa vajaan viikon, kun se hävisi uudelle tuntemattomalle omistajalle. Ei mennyt kuin muutama vuosi, kun Rellua tuli Todella Iso Ikävä. Rellua etsittiin syksystä 1985 ja viimein tuli näköhavainto

vuonna 1992. Nurmolaisesta korjaamosta löytyi etupäästään pahoin kolaroitu entinen oma sininen Rellu. Viikon päästä Rellu oli poistunut korjaamolta ja sen jälkeen siitä ei havaintoja enää tehty, eikä omistajasta ollut tietoa.

Rata8 on kohdannut minun Renault 8 Gordinin (NPY-38) yhdessä ensimmäistä kertaa 1991 Club Renault de Finlanden järjestämässä 7. Grand Tour de Renault-tapahtumassa Ilmajoella. Minun Gordini oli siellä kärryn päällä entisöimättömänä raatona juuri hankittuna. Tämän Rata8:n omisti silloin menestynyt kilpa-autoilija Tapio Rintanen Kauhavalta. Hänen tyttärensä kävi yön pimeinä tunteina tapahtumassa. Auto oli silloin lähes kauhajokisten rakentamassa kuosissa, etupää oli kolarikorjauksessa muotoiltu uudestaan.

Ostin tämän Rellun sitten Tapiolta 90-luvun puolivälissä. Isona osana ostopäätöstä olivat auton alla olevat 13 tuuman Cromodora mangesium vanteet. Auto oli silloin katsastamaton ja seissyt jo muutaman vuoden. Maalipinta oli haalistunut ja auto kaipasi entistämistä. Matin 1,5 mm pellistä teettämät kynnyskotelotkin olivat hapertuneet lähes harsoiksi. Ajatus oli heti tehdä siitä Rata8 omaan käyttöön säästääkseni Gordinia. Rellun kori kunnostettiin ja isona apuna minulla olivat Jukka Kätevä ja Leif Backman. Tein siihen itse takapäähän Gordinin mallisen takatuennan kaksilla iskunvaimentimilla. Autossa ei ollut moottoria, mutta hankin siihen alun perin Ruotsista tulleen aidon Gordinin moottorin. Rellulla käytiin kerhon tapahtumissa painottuen rata- ja jäärata-ajoihin, rata-ajoja kutsuttiin silloin JOUR GORDINI-tapahtumiksi.

Jouduin luopumaan Rellusta 1997 kun töiden puolesta piti lähteä viikkokuntaan Keski-Suomeen. Myin auton Petäjävedelle ja vein sen ostajalle pudottaen sen sovitusti huoltoaseman pihaan. Myin auton ilman Gordinin moottoria, muuten täydellisenä. Rellu jäi kuitenkin viettämään aikaa samoilla sijoilla ja sen pelasti Mika Kalliokoski Alahärmästä 2000-luvun alussa. Rellu seisoi siis monia vuosia samoilla sijoilla.

Mika antoi Rellun pojalleen Jere Kalliokoskelle hänen ensimmäiseksi omaksi autoksi. Korttia toki Jerellä ei vielä ollut, mutta he asensivat siihen R8S:n moottorin ja Jere ajeli sillä huoltohallin pihapiirissä, pellolla ja jäällä opetellen auton käsittelyä. Nykyään Jere ajaa useissa eri autourheiluluokissa ja on menestynyt todella hyvin. Tästä miehestä vielä kuullaan ja positiivisesti. Jere siirtyi sitten tehokkaampiin autoihin ja Mika siirsi Rellun kaverinsa luo säilöön. Rellu oli ekat vuodet sisällä, mutta sitten se makasi noin viisi vuotta kuusen alla. Mika soitti minulle, että käy pelastamassa Rellu.

Noudin Rellun väliaikaisvarastoon Ylistaron sukutilalle vuoden 2018 lopulla ja sieltä Rellu noudettiin työn alle Vaasaan kesällä 2020. Elokuun aikana purkasin auton ja hiekkapuhallutin sen ennen hitsausta. Hitsattavaa oli tosi paljon ja uusittavaa peltiä meni varmaan parin neliön verran. Uusin myös taakse sisälokasuojat. Jarrut uusin kokonaan. Syyskuun ekalla viikolla Rellu siirrettiin Jukka Kätevän talliin. Päämääränä oli, että Rellu on mukana vuoden 2021 tammikuussa Ranualla Icetrack Day-jääratapäivillä

Jukka teki Relluun mm seuraavat työkokonaisuudet:

- Sisustan hionta ja maalaus sekä verhoilu

- Etulokasuojien uusinta, lokasuojat olivat n 3 cm liian pitkät=lyhennys/sovitus

- Oikean kuituisen takalokasuojan uudelleen lasikuidutus

- Sisälokasuojien, moottoritilin ja etutavaratilan hionta ja maalaus

- Ovien, lokasuojien ja luukkujen sovitus

- Rellun korin paklaus/hionta maalausta varten

- Uusien sähköjen veto, HUOM mm moottorin ohjaus

- Etujäähdyttäjän asentaminen kahdella puhaltimella

- Hydraulisen käsijarrun asennus

- R19:n vaihdekepin sovittaminen ja asennus

- Traficin kytkinkopan sovittaminen 8:n omaan laatikkoon

- Moottorin sovitus kytkinkoppaan ja moottoritilaan

- Moottori Renault Trafic 2,2l tyypiltään J7T P 780, ollut viimeksi Renault Fuegon endurais-kilpurissa.

- Polykarbonaatti sivulasit ja etu- ja takalasien asennus

- Ja PALJON, PALJON MUUTA……..

Markku Kivijärvelle KIITOS, hän sorvasi meille kaksi sovitusholkkia, että saatiin Rellu 8:n oma ohut kytkinakseli stefan paikkoineen osumaan isoon 215 mm:n Traficin laakerilliseen kampiakseliin.

Jukka Kätevälle ERITTÄIN, ERITTÄIN MAHTAVAT KIITOKSET. Ilman hänen ammattitaitoaan ja sitkeyttään Rellu ei olisi ajoissa valmistunut Ranualle. Jukka tekee töissään kahta vuoroa ja aika usein hän iltavuoron jälkeen meni talliin n 23:00 maissa ja saattoi tehdä töitä Rellun parissa aamukuuteen. Viikonloput totta kai ympäripyöreää päivää. Työtunteja Jukka käytti yhteensä 421 h. Jukka hommasi myös työkaverinsa maalaamaan Rellun. Maalaus onnistui mahtavasti ja oli TODELLA edullinen.

Lievä kiire meille lopussa tuli, mutta voi sitä ilon tunnetta, kun Rellun moottori käynnistyi ja kävi heti puhtaasti. Koeajot jäi kuitenkin ajan puutteen vuoksi tekemättä ja niinpä se vain ajettiin n kolme metriä tallista trailerille valmiina Ranualle.

Ranualla Rellu toimi kokonaisuudessaan hyvin, bensapumppu vaihdettiin ja kaksi päivää ajettiin.

Tästä Rellusta on iloa vielä pitkään. Kehityskohdat on jo kirjattu, mm lisää voimaa, onko yllätys?, ohjausergomia paremmaksi, alusta kuntoon jne.

Teksti: Tapio Piittari.

Kuvat: Timo Tuovinen, Jukka Kätevä, Matti Yli-Seppänen ja Tapion omasta albumista.