ratapäivä botniaring 9/2017

Olipa kerran kaunis aurinkoinen syyslauantai ja Jurvan Lintuharjun suunnalta kuului (pääasiassa) historic-henkisten autojen "parkumista". Tarkemmin ottaen 2.9.2017 Botniaring radalla oli meneillään Sinisorsa Racing Teamin järjestämä ratatapahtuma ja rataa kiersi kymmenkunta Renua useammalta eri aikakaudelta, toisin sanoen 1960 - 2000-luvuilta, kalusto oli kirjavaa, asfalttii kuumaa, paikalla monta hymyilevää ihmistä ja toki vielä muutama muunkin merkkinen auto. Mikäs sen parempi tapa viettää lauantaipäivää housut jalassa, joten jos haluat kuulla mitä tuona päivänä tapahtui ja lähteä vaikka mukaan ensi kesänä tai kenties jo jopa talvella, lue tämä juttu ;).

KUmin käryä Botniaringillä

Tänä vuonna paikalle oli saapunut taas mukavasti uutta porukkaa, uusine hienoine autoineen, mutta toisaalta vanhaa tuttua porukkaa uupui jonkin verran. Radalla nähtiinkin aina Renault 8 Majorista nykyaikaa edustavaa RS Meganeen asti ja kaikenlaista hienoutta siltä väliltä. Kuskien ikähaitarikin oli melko suuri, nuorimmat alle ajokortti-ikäisiä ja vanhimmat, no hieman vanhempia :). Harvinaista oli se, ettei paikalla ollut yhtään Gordinin tekniikalla varustettua autoa.

Gordineista voidaankin aasinsiltana siirtyä ratapäivän kiinnostavimpaan laitteeseen, näissä piireissä "Matikaisen auto" nimellä tunnettuun R 8 Gordiniin, joka on varustettu R16 koneella ja VW kuplan laatikolla. Eero Aho pelasti auton jo vuosia sitten autoliikkeestä, jonka jälkeen se seisoi pitkään koskemattomana hänen tallissa. Sitten tuli aika, jolloin Eero alkoi miettimään kaluston harvennusta ja samalla myös Matikaisen ajo- ja myyntikuntoon saattaminen alkoi tulla ajankohtaiseksi. Kun auto vihdoin saatiin käyntikuntoiseksi, kävi Eerolla mielessä miksi luopuakaan näin hienosta ja aikalailla tehokkaastakin tekeleestä, mutta kaupat oli siinä vaiheessa jo sovittu niin perääntyminen ei ollut enää vaihtoehto. No eipä Eeron tarvitse paljon katua, sillä Matikainen sai todella hyvän kodin, kun se muutti Kankareen Japin huomaan.

Botniaringin mutkia koluamassa nähtiinkin mies, jonka naama muistutti päivän mittaan lähinnä Naantalin aurinkoa, kun alun pienien käyntivaikeuksien jälkeen (yksi tulppa pimeänä) Japin uusi raaseri toimi todella hienosti. Japi kiersikin rataa innokkaasti ja ainoa pienenä puutteena hän kaipaili vitosvaihdetta, että olisi päässyt suorilla kovempaa. Myös Kasin lekamainen ajettavuus aiheutti etuvetoiseen paremmin tottuneelle Japille hämmennystä. Siihen on toki helppo ratkaisu eli kun pitää sen kuuluisan oikean nilkan suorana, niin ei näitäkään "ongelmia" tule vastaan.

Cliojakin radalla

Markku ja Kalle Kivistö ovat kunnostaneet kisa Clion Kallelle (17 v.) ensimmäiseksi kilpa-autoksi. Autossa on Meganen kaksilitrainen 16v moottori ja siten melkoisen pirteä laite. Pojat eivät päässeet vain hirveästi ajamaan, kun autossa oli vääränlaiset pyöränmutterit, jonka johdosta yksi vanne vaurioitui ja ajot piti jättää siihen. Onneksi haaveri kävi varikon portilla. No ensi kerralla uutta putkeen. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Markku muistetaan mm. tehdasvalmisteisen Renault Clio V6:n (keskimoottori) ratista 2010-luvun vaihteesta. Markku kertoi Jurvassa, että auto on vielä Suomessa, mutta jutun kirjoittaja ei nyt kirveelläkään muista sen nykyistä omistajaa.

Punainen paholainen - CLIO 1,8 16v

Allekirjoittanut oli jättänyt Mörssärin kotiin ja testasi elämänsä ensimmäistä kertaa etuvetoista radalla ja samalla tuoreinta harrasteautoaan. Olihan se erilaista ajaa kuin takavetoista takamoottoriautoa. Käyttäytyminen aikalailla tasapainoisempaa kuin "lekalla" ajettaessa. Clioon jäi vielä kehitettävää rataolosuhteisiin. Niistä helpoimpana ratkaisuna on slicksit muiden liittyessä ilmanottoon ja moottorin viileämpänä pitämiseen. Yllättävän pirteä Clio kuitenkin oli, kun se meni aikalailla samaa vauhtia Tapio "Fast" Piittarin Turbo 8:n kanssa. Tämäkin yksilö on muuten päätynyt nykyiseen kotiinsa Eero Ahon kautta. Taitaapi olla jonkun sortin Renault-harrastaja tuo Eero ;).

Päivän nopein auto ja muutenkin erittäin hieno ilmestys oli Yrjö Järven tehokas RS Megane. Yrjö on aiemmin ajellut RTF:n ratapäivillä, joten oli mukava saada hänet mukaan myös meidän tapahtumaan. Hieman kutitellussa Meganessa tehot lähentelee 300 hevosvoimaa ja kun Yrjö vielä pyöräytti katuslicksit alle ennen radalle menoa, ei haastajia enää löytynyt. Toivotaan, että Meksu ja Yrjö nähdään jatkossakin meidän tapahtumissa!

Perinteinen Vaasan vahva edustus oli tälläkin kertaa maineensa veroinen, olihan radalla jopa viisi autoa Suomen aurinkoisimmasta kaupungista. Patrik kurvasi 8 Majorilla, Tapio turbo-keltuaisellaan, Eeron ulkoiluttaessa vitosturboa ja lyhyemmälle vierailulle käymään tullut Kätevän Petteri kävi vetämässä muutaman kierroksen turbokasillaan vaikka muutaman viikon päästä auto olikin menossa näytille Lahteen Autot ja Viihde-näyttelyyn.

Riittävästi rataa kierrettyämme osa lähti kotia kohti ja yön yli viihtyneet siirtyivät radan välittömässä läheisyydessä olevalle Villa APR huvilalle. Hulppeassa mökissä ilta menikin mukavasti saunan, paljuilun, grillailun ja jutustelun lomassa. Myös illanvietto-osuuden erityismaininnan saa Yrjö Järvi ja nautitun lihan määrä. Vakiintuneempi kaarti oli ihmeissään, kun Yrjö toi ruokapöytään melkoisen lautasellisen lihaa ja veikkailivat mielissään, että paljonkohan jää syömättä. Kuinka ollakaan niin hetken päästä muilla oli huulipyöreänä, Yrjön ilme varsin kylläinen ja lautanen typötyhjä. Nähtävästi Meganen kesyttäminen radalla vie paljon energiaa :).

Perinteitä kunnioittaen illalla arvottiin henkilö, jonka Rellu saa kunnian komeilla vuoden 2018 jäsenkortissa. Onnetar suosi tänä vuonna Markku Kivijärveä - onnittelut ja muuta kuin hyvä kuva etsintään!

Lopuksi vielä galleria tapahtumakuvista - suuret kiitokset meidän hovikuvaaja Timo Tuoviselle! Kuvaa klikkaamalla näet sen suurempana ja pääset myös selaamaan kuvia galleriamoodissa.

Suuret kiitokset kaikille osallistujille sekä sponsorille eli emokerho Club Renault de Finlandille!

Teksti: Mikko Nieminen

Kuvat: Timo Tuovinen ja Mikko Nieminen